Työharjoittelusta tarkemmin

Orpokodin vastapäätä moottoritien toisella puolella on mm. Ferrarin liike

Nyt kun ollaan jo harjoittelun loppusuoralla niin on ehkä hyvä kertoilla jotain meidän varsinaisesta harjoittelusta jonka vuoksi tänne alunperin ollaan tultu :) Kyseessä on siis opintoohjelmaamme kuuluva perhetyön harjoittelu jota täällä parhaillaan suoritamme orpokodissa.

Meillä oli paljon suunnitelmia harjoittelumme varalle mutta varsinainen toteutus on osoittautunut todella haasteelliseksi. Ensinnäkin orpokodin arki on todella tarkkaan ohjelmoitu ja pojat ovat aamusta iltaan erilaisilla oppitunneilla joko koulussa tai orpokodilla, varsinaista vapaa aikaa heillä ei ole juuri lainkaan. Se aika mitä he ovat vapaana oppitunneilta heidän täytyy tehdä kotitehtäviä tai jokaiselle jaettuja taloustöitä. Illalla heillä on noin tunnin verran aikaa ennen iltaruokaa leikkiä tai pelata esim. jalkapalloa. Tähän tiukkaan aikatauluun ollaan sit yritetty päästä jotenkin mukaan...

CPR harjoituksia tyynyillä! :D

Ensimmäisenä päivänä kun saavuimme orpokodille saimme lyhyen esittelyn johtajan puolesta orpokodin arkeen ja toimintaan. Sen jälkeen ollaankin sitten oltu omillamme ja yritetty olla avuksi vähän milloin missäkin, paikkailtu poikien haavoja, auteltu kotiläksyissä jne. Orpokodin johtaja ja muu henkilökunta on ollut jatkuvasti hyvin kiireistä ja kiinni palavereissa niin on ollut todella haastavaa saada neuvoa keneltäkään. Onneksemme meillä on ollut työkavereina ihania vapaaehtoistyöntekijöitä mm. Sri Lankasta, Intiasta, Kanadasta, Pakistanista, Kiinasta ja Uudesta-Seelannista. Poikien kanssa kielimuuri on ollut haastava sillä heidän englanninkielen taitonsa vaihtelee suuresti ja keskusteluissa on luovat keinot tullut tarpeeseen, varsinkin kun on yritetty opastaa terveydenhuoltoon liittyviä asioita. Meidän lapset ja orpokodin pojat ovat ystävystyneet yllättävän hyvin ja yhteiset leikit ovat sujuneet vaikka yhteistä kieltä ei olekaan :)   

hengityksen tunnustelemista harjoitellaan

kynsienleikkausta

Saimme kesäkuussa viimein orpokodin johtajan neuvotteluun kanssamme harjoitteluumme liittyvistä asioista. Hän antoi meille tehtäväksi kouluttaa 6 koulumenestykseltään parasta poikaa ensiavun ammattilaisiksi siten että he osaisivat kouluttaa edelleen loput pojat Suomeen lähtömme jälkeen. Melkoisen haasteen eteen siis jouduimme, sillä emme ole itsekään vielä täysin ammattilaisia, varsinkin kun englanniksi on opetettava ja vieläpä kielimuurin kanssa... Mutta otettiin haaste vastaan ja ollaan nyt reilun kuukauden verran poikien kanssa ahkerasti ensiaputaitoja treenailtu :) Onpahan tullut urakalla kertailtua ensiaputaitoja ja alan englannikielistä sanastoa. Teimme pojille kattavan englanninkielisen materiaalin ensiapuasioista, jota sitten ollaan tunneilla käyty läpi käytännönharjoitusten kera. Jos on alan sanasto ollut itsellekin hieman vieraampaa ollut niin voitte varmaan arvata miten tuttua se on pojille... Kielimuuri alkaa jo ruumiinosien tuntemuksesta... Ollaan nyt menossa kurssimme loppusuoralla ja pidimme pojille ensiavun kirjallisen kokeen tällä viikolla. Tulokset olivat osittain aika heikolla hapella kirjallisessa muodossa, toivottavasti käytännön harjoitukset ja koe tuottavat hieman parempaa tulosta...Innokkaita oppilaita he ovat olleet ja ahkerasti tunneilla osallistuneet :) Vielä parin viikon rutistus käytännön harjoituksia edessä ryhmätöiden ja poikien pitämien esitelmien muodossa niin toivottavasti tuottaa tulosta paremmin...

Ensiapukurssin lisäksi olemme pitäneet kaikille pojille mm. Dental Hygiene ja Personal Hygiene viikot, jolloin ohjasimme heitä suuhygieniaan ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvissä asioissa, niissäkin luovia menetelmiä apuna käyttäen ja ryhmätöinä harjoitellen. Toimme mukanamme Suomesta hammasharjoja ja hammastahnoja, jotka saimme lahjoituksina parilta ystävälliseltä taholta :) Pojat olivat hyvin tyytyväisiä ja esittelivät meille innolla hampaiden harjaamistaitojaan, joissa sitten riittikin korjailtavaa... Poikien hampaat ovat aika kamalassa kunnossa ja hygieniaan liittyvät asiat ovat isommillakin lapsilla osittain täysin hakusessa. Varsinkin pienempiä poikia saimme hyvin innostettua hampaiden harjaukseen ja he ovat ihania kun tulevat päivittäin kertomaan miten hyvin ovat muistaneet harjata hampaansa :)

Pojat opettavat toisilleen henkilökohtaista 

hygieniaa

Orpokodin henkilökunnan toiveesta pitämämme kurssit ja siihen hankitut hygienia yms. tarvikkeet on rahoitettu yhdessä keräämillämme rahoilla ja ostamme lopuilla rahoilla vielä kattavat ensiapu- ja hygieniatarvikevarastot orpokodille. Pidämme pojille vielä viimeisenä päivänä kakkukestit kiitoksena yhteisestä kesästä. Iso kiitos vielä kerran kaikille keräykseen osallistuneille, orpokodin porukka on ollut lahjoituksista hyvin kiitollisia ja ne ovat heille hyvin tarpeellisia :)

Oppituntien aikana omat lapsukaiset keksii millon mitäkin

Kaiken kaikkiaan jos tätä kesää ajattelee ammatilliselta kannalta niin varmasti Suomessa ollessamme olisimme varmasti ammatillisesti oppineet paljon enemmän ja täällä on todella huomannut harjoittelun ohjaajan merkityksen, varsinkin kun sellainen puuttuu kokonaan. Kukaan ei ole seuraamassa toimintaamme, antamassa palautetta, kertomassa miten asioita pitäisi tehdä oikein jne. Oman kokemuksemme perusteella emme suosittele orpokotia hoitotyön opiskelijan harjoittelupaikaksi jos ammatillisesti haluaa oppia paljon hoitotyön näkökulmasta. Sosiaali- tai liikuntapuolen harjoittelijalle paikka on varmasti paljon antoisampi kun voi järjestää pojille kaikenlaisia sosiaalisia ja liikunnallisia aktiviteetteja. Kokemuksia hoitotyön näkökulmasta olemme haalineet kyllä enemmän kuin tarpeeksi omien lastemme kanssa tässä reissussa ja sairaalat on tulleet tutuksi useampaan otteeseen. Kirjoittelemme niistä tarkemmin toisessa postauksessa. Kaikki ollaan kuitenkin nyt kunnossa ja terveenä ja toivottavasti loppuaika menee ilman sairasteluita... Monenlaisia unohtumattomia kokemuksia olemme kuitenkin tämän kesän aikana kokeneet ja nämä kokemukset ovat avanneet silmiämme monella eri tapaa, josta on varmasti myös tulevassa työelämässä paljon hyötyä. Ja onhan tämä täysin erilaisessa kulttuurissa eläminen ja siihen sopeutuminen lasten kanssa ollut erikoinen kokemus ja opettanut meille ihan jo elämää itsessään.

Ryhmätöitä henkilökohtaisesta hygieniasta :)

Vielä muutama sana siihen että millaista on olla omien lasten kanssa harjoittelussa niin että lapset ovat mukana töissä? Suoraan sanottuna: TODELLA haastavaa, ei suositella kokeiltavaksi ilman lastenhoitajaa! Tämä jatkuva kuumuus on ollut lapsille hankalaa ja tuskastuvat helposti hikoillessaan päivän orpokodin ei-ilmastoiduissa tiloissa jossa aikuisellakin on olemista kun hiki virtaa solkenaan vaikka vaan paikallaan istuisi. Omien lasten tappeluja on siis selvitelty päivittäin ja haastavia tilanteita riittänyt... Mutta onpahan perhetyön harjoittelua ainakin ollut koko reissu kun 24/7 lasten kanssa ilman hetkenkään taukoa... Paljon on siis opittu omistakin lapsista ja kärsivällisyyttä harjoiteltu äitinä ollessa urakalla :) Saattaapi olla mummilat ja ystävät oikein kysyttyjä vierailukohteita lapsukaisille kunhan täältä kotiudutaan, tarttee nää mammat vähän hengähdystaukoa ihan suoraan suomeksi sanottuna! Mutta kaiken kaikkiaan täytyy suuri tunnustus lapsukaisille antaa että miten reippaita reissaajia ovat olleet ja sopeutuneet tänne yllättävän hyvin.

Kasperin synttärijuhlia orpokodilla

Tässäpä oli siis pienimuotoinen yhteenveto tähän astisesta harjoittelustamme...  Annetaan mielellämme neuvoja ja ohjeita jos joku harjoittelua Aasiaan päin suunnittelee :)

-Sanna ja Tiia-

haavanhoitoa

Innokkaita oppilaita!

Kolmioliina-harjoituksia :D

haavan puhdistusta

Orpokodilla on useita eri tapahtumia, yksi niistä oli Googlen järjestämä toimintapäivä

Meiän hoodit, mutainen joensuu

Petronas Twin tower

Asustellaan siis Petaling Jayassa, joka on Kuala Lumpurin (KL) esikaupunkialuetta. Kuala Lumpurin keskustaan pääsee kätevästi taksilla tai junalla alle puolessa tunnissa. Osataan jo liikkua melko näppärästi täällä pilvenpiirtäjien keskellä, eikä enää kovin usein olla hukassa!

näköalat kodin ikkunasta

Pakko tunnustaa, että alettiin nyt vasta tarkemmin tutustua Kuala Lumpuriin netin kautta ja löydettiin hauska tieto kaupungin nimestä. Kaupunki on perustettu Gombak- ja Klang-jokien yhtymäkohtaan ja se on nimetty mutaiseksi joensuuksi, joka on malaijiksi Kuala Lumpur. Joensuulaiset mutaisessa joensuussa siis! :)

Kuala Lumpur

Pavilion

Kuala Lumpurissa on asukkaita esikaupunkeineen 7,2 miljoonaa. Onhan tämä ihmisvilinä vähän erilaista Joensuun katuihin verrattuna, mutta nopeasti tähän on tottunut. Liikenne on aivan päätöntä, eikä lähes missään ole kävelyteitä saati suojateitä tai liikennevaloja jalankulkijoille, eikä jalankulkijoita väistetä missään. Kävellen ollaan ahkerasti paljon kuljettu ja lapsetkin osaavat olla liikenteessä jo ihmeen varovaisia. Nuorin matkalainen (Linnea) on sen verran kaupungistunut jo, ettei neiti voi edes kävellä hiekkatiellä tai jos on märkä katu.

Kuala Lumpur on vilkas matkailukapunki ja turisteja näkyykin paljon katukuvassa. Kaupungista löytyy useita kauppakeskuksia ja paikka on kyllä oikein shoppailijan paratiisi. Hintatasoltaan lähes kaikki on edullisempaa kuin Suomessa, joka ei varmasti yllätä ketään. :D Saa nähdä miten saadaan kamat kasaan kunhan kotiinlähtö koittaa.

Petronas Tower on Kuala Lumpurin tunnetuin nähtävyys. Ne auttaa hieman myös jos ei aina ole ihan kartalla siitä missä on, towersit näkyy kauas!


Batu Caves

Batu Caves on hindujen pyhäpaikka, jonne on matkaa KL:sta n. 13km. Käytiin kesäkuussa katsastamassa luolat ja olihan ne hienot! Batu Caves koostuu useista kalkkikivikallion luolista ja niitä yhdistävistä käytävistä. Luolat koostuu kymmenestä hindutemppelistä, joilla kaikilla on oma tarinansa. 300 rappusta oli kiivettävänä ja Linneaa selässä raahatessa voin kertoa, että tuli ihan lämmin. Alueella oli paljon apinoita, joiden agressivisuudesta varoiteltiin meitä etukäteen. Turistit ruokkii niitä, joten apinoista on tullut röyhkeitä. Kerran meinattiin joutua Linnean kanssa apinan hyökkäyksen kohteeksi, mutta selvittiin onneksi pistämällä vähän vauhtia kiipeilyyn. Ylhäältä oli hienot näkymät ja koko reissu kokemisen arvoinen, kukaan meistä ei ollut aiemmin käynyt missään vastaavassa.

vielä muutama rappunen!

apinoita :D

tällä porukalla oltiin liikenteessä :)

 

Kauppakeskuksen sisälle rakennettu huvipuisto

Berjaya Times Square Theme Park

Kävästiin viikonloppuna Times Squaren teemapuistossa lauantaina. Huvipuisto on rakennettu kauppakeskuksen sisälle. Puisto oli hieman pettymys. Hienoimmista laitteista suurinosa oli suljettu ja Kasper ei pituutensa puolesta päässyt, kuin pienimpien laitteisiin, jotka ei tietenkään ollut ihan 7-vuotiaan ukkelin mieleen, mutta joihinkin kuitenkin. Hauskaa lapsukaisilla kuitenkin oli ja Leevin kanssa käytiin pyörimässä muutamassa hurjemmassa laitteessa, yhdessä laitteessa saatiin privaatti kyyti, kun ei ollut ketään muita koko laitteessa. Koko puisto ylipäätään oli kovin tyhjä, vain muutamia ihmisiä meidän lisäksi. Uskaltauduin yksin testaamaan vuoristoradankin, oli aikamoinen kieputus, mutta olipas kyllä hauska. Särkänniemen tornadon tyyppinen vuoristorata, mutta pidempi ja vielä enemmän pyörivä.Useampi tunti saatiin vietettyä ja hyvä fiilis kaikille reissusta jäi kaikesta huolimatta.

innokkaat huvipuistoilijat

junailemassa

Reissu etenee tällä hetkellä oikein mukavasti, reilun kolmen viikon päästä pitäisi alkaa jo pakkailemaan kamoja ja suunnata takaisin Suomeen. Nyt on saavutettu se vaihe, kun alkaa tulla haikea fiilis siitä, että pitäisi kotiin täältä lähteä. Onneksi on vielä kuitenkin muutama viikko aikaa ja mukavia suunnitelmia vielä edessä päin.