torstai 16. tammikuuta 2014

Mistä kaikki sai alkunsa




Olipa kerran kaunis syksyinen päivä ja meillä oli sisätauti-kirurginen harjoittelu meneillään. Lähdin sairaalalta syömään koululle ja päädyin samaan pöytään terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa, jotka kyllä tiesin aiemmin, mutta en ollut enempää ollut juttusilla heidän kanssaan. Sanna, se toinen terkkariopiskelija kertoi, että hän on lähdössä poikansa kanssa kahdestaan vaihtoon Malesiaan orpokotiin ensi kesäksi. Kuuntelin Sannan tarinaa ja olin ihan, että vautsivau, aika rohkea nainen! Kertoilin omaa tarinaani siitä, että minäkin asun lasten kanssa yksin jne. No Sannapa kysyikin, että lähdettäiskö heidän mukaansa. Oltiin menossa sairaalaan johonkin lääkeinfoon ja siellä Sanna innoissaan selitti miten hyvä olisi, jos mekin lähdettäisi mukaan. Lupasin miettiä asiaa viikonlopun yli. Viikonlopun pähkäilin asiaa ja aina, kun sitä mietin, niin ajattelin vain, että tässä olisi elämäni tilaisuus. Jos sen jättäisi käyttämättä, katuisin sitä aivan varmasti ja olisin niin katkera siitä, kun kuulisin miten Sannalla on reissussa mennyt. En voinut siis jättää tilaisuutta käyttämättä ja niin päätin, että mehän lähdetään matkaan. Tämän helpompaa ei vaihtoon lähtö voisi olla, kun Sanna oli tehnyt jo suunnitelmat valmiiksi ja etsinyt harjoittelupaikan.

Siitä sitten alkoi selvittely Malesian orpokodin ja koulun kanssa. Apurahahakemusten deadlinet toi oman lisähaasteensa, mutta viimeisinä päivinä saatiin hommat hoitoon ja hakemukset postiin. Apurahoista kirjoitellaan oma postaus jossain vaiheessa, ilman niitä ei tämä reissu olisi onnistunut mitenkään.

Ollaan naurettu Sannan kanssa, että tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä ja kohta meillä on kunnon uusioperhe kasassa. Ulkopuolisille, asiasta tietämättömille se saattaa siltä näyttääkin. :D Ollaan monta kertaa pähkäilty sitä, että kuinka voikaan löytää ystäväkseen niin samanlaisen ihmisen ja kaikki tapahtui niin sattumalta, hyvä niin!. On todella mahtavaa lähteä sellaisen ihmisen kanssa matkailemaan, jonka kanssa tietää, että hommat sujuu.. Lapset viihtyvät myös erittäin hyvin keskenään ja pojista on hyvin seuraa toisilleen, Linnea menee hyvin siinä mukana. Koko jengi odottaa reissua jo kovasti.



-Tiia-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti